Eeraangolulnde « Refondation » : Holdawrugolɗemɗe Senegaal ?

EERAANGO
E nderyuɓɓogollemum, goomu – Refondation- ngenndiyankooɓeSenegaalnaaɓeyeewtidooɓe e Facebook e batuujijoɗndehawritiiDakaarngammiijtaade e mbaydidowrowri e sifaadawrugolɗemɗeSenegaal, e yontambolaamunguuwaɗatagostondiralmiijoojijaajngal e jande e nehdileydindii (Assises Nationales de l’Education et de la Formation). Ndeenlulndewaɗaa ko nokkuEnda Tiers Monde nyanlde 26 e 27 lewruJuko 2014 e tawtoreedefannuyankooɓerowrowɓeɗemɗiyankaagal e winndiyankooɓeŋanaa enheɓtinaaɓe e duundebaabaAadamandeekala.
Minen, tawtoraaɓelulnde « REFONDATION NATIONALE : HoldawrugolɗemɗeSenegaal ? »
Tuugnaade e
•Wonde : huutoraadeɗemɗe men ɗemuynuɗenɗee e ɗekaalatenɗee e koɗorle men e gollorɗelaamu e janngirɗe men ko fotdendejaɓtetaake, inawalla kadi ɓurdeheɓdendimaaguleydi men, inawallitaɓurgolyuɓɓujaɓɓalpotal

•Janngirdeɗemɗengenndiije men tan wonilaawol men faadeɓamtaarefaggudu men, conce e aadaaji men e renndo men
•Ɗemɗengenndiijeɗeeinamballatawtawtondiralngootaagu men e keew-ceeral pine ngenndi men/ teenŋtingolngootaagungenndi men fawaade e keew-ceeralɗemɗe men
•Yuɓɓolaamukuutorogolɗemɗe men inateenŋtinacanyurenndo men
la prise en compte de la diɓersité culturelle et linguistiŋue permet de réaliser une intégration nationale conɓiɓiale pour chacun et pour tous.
•Heɓtinde e huutoraadekeew-ceeralconce e ɗemɗe men inawalla men tafdenaatondiralkoɗdiigu men enen kala
•Wiɗtooji e nderɗemɗeSenegaalɗeenjottiimanokku e fannuujifotdeɗewinndeede e bayyineede
•Jaribaajiɓamtaare e janngingolɗemɗengenndiijeɗee, tawtudedeftekeewɗejaltuɗe e ɗiinjaribaajiinangoodigiladuuɓilimtilimtinɗi
•Ɓamtugolɗemɗengenndiijengolinafaaɗaa to banngopellitallaamu e laamiiɓeɓee
•Jeewtengenndiijejowitiiɗe e jande, tawtudebayloojedawrugoldowrindii, inangoniisahaakaanɗangammiicconaademiiccogoljumtungoldawrugolɗemɗe men
EMIN CIFTINA WONDE:
•Kala renndoinajogiihakke e jandewallooreterɗe mum heɓdeganndal e ɗemɗepinal mum
•Janngude e ɗemngalrenndo mum wallamunangal mum ɓuriyaawde e wondelaawol, ngamheɓindaadenyeenyalsiyaas e karallaagal
•Kuutorɗeinangoodi e fannujaajɗokolliroojebaawalɗemɗeAfriknaajeɗeetammbaadeganndedowrowe e karallekeseekn.

•Jojjanndeadiindewonandeɓamtaare ko haalandeɓiy-ngenndiooɗemngalngal o nanata
Une meilleure interaction entre école et la ɓie est nécessaire et il n’y a pas de meilleure modalité telle ŋue la ɓalorisation de nos propres langues
•Kuutondiralnafowalhakkundejanngirɗe e renndongooinafoti, kadi tawiwaawiɗumtabitinhaalaaɓa ko ɗemɗe men ɗee
• KuutorogolKeewalɗemɗewonaahaɗooreɓamtaarefaggudu, wona kadi ko inahaɗajanngoowooofanndindeganndalmum
•Laawolalaasowonaaheɓtinde e golloraadehakkekeewalɗemɗe men e jaalnudeɓamtaarefaggudumene dow ɓamtaareɗemɗe men, ɗuumaddaɓamtaareganni men e nŋarɗugolngonka men, nyiɓakoyɗe e laawoljokkondiral men faade e adunaookala
• Ekn.
EMIN EEROO YOO
Udditgolyeewterelaamu e ngenndiyankaagalyaajndeyuɓɓundirenndindefof en, ngamlaawɗindepeejelaamuyowitaade e ngonkaɗemɗeleydi men, haakuutorogolkeewalɗemɗe men e canyurenndowaawajaalade
EMIN MBAAJOO YOO WOOD :
a) Ɗoftaadeciifanɗeleydi men siifi e nanondiral UNESCO e keew-ceeralconce, ngaltabita, ngalrewindee e kalasahaa
b) Darnudeeɓɓooredawrugolɗemɗeɗoftingolkeew-ceeralɗemɗe, daranaadeɓurdetiiɗtindecanyurenndongoo, tabititindeɓamtaarefaggudu, dawrugol e conce
c) Waɗtude e sarɗingenndioowondeɗemɗengenndiijeɗee ngoni ɗemɗegollorɗelaamu, kuutorteeɗe e birooji, kuutondirefagguduekn.
d) Waludenjuɓɓudijandendehaajanngude e janngirdeɗemngalmumwonanakalajanngoowa, yaaranoonhaaheɓeɗemɗehoddiiɓe e Afrik e leyɗeeladunaɗeekala

e) Waɗdehaalaamunguujogoocoppal e laawɗinde e tabitindegoodalɗemɗengenndiije to binndolmajje
f)Waɗdehaatimmalwooda e kala ko soklaa e yimɓe, boony, defteeknwonandekala ko ƴettaainafaati e ɗemɗengenndiijeɗeeyowitaadesarɗiijijangdelesleslesiirekesiɗii
g) Wallitdetabitingoljaribaajikeɓtinaaɗi ko faati e naatnugolɗemɗengenndiijeɗee e janngirɗelaamuhee, kono kadi hesɗitindekuutorɗeɗee e ngaddiinaajiɗiituugnaade e pine men
h) Naftoraadegeɗekeseɗeengamnaatnudeɗemɗe men ɗee e ganndekesamhesamaagu
i) Tafdegoomulaawɗinoowureenaɗoftagollaabibinndolɗemɗe men ngenndiijeɗee e ndergollorɗelaamunguu, jaayndyankaagalngal, kollitalngalekn.
j) Wallitde e darnudedawrugol kaanngolngammuulngodefte e binndegoɗɗeinambeeɓa e ɗemɗe men ngenndiijeɗee
k) Waɗdehaaduɗe men ŋur’aanaɗeeinanjeyeepeejeɓamtugolɗemɗe men ngenndiijeɗee
Ngamɗumfofwona, inanaaɓndii :
a) WiɗtoyaajngoyuɓɓungohollitoowongonkaɗemɗeleydiSenegaal, ngamwaawdefenŋdejaaletiiɗɗebaɗoojedoggol, kelmeendi e limtagolɗemɗeɗee e haalooɓeɗe
b) Wallitdehaaɓuraweeɓdeheɓde e kala kowaɗaa e ɗemɗe men
c) Naatnudejangdeɗemɗiɗiire- ɗemngalngenndi/ Farayse) e nderliiseejitoɗɗaaɗi, fawaade e janngindefannujikarallaagal e siyaas -tuugnaade e deftebinndaaɗe e ɗemɗe men
d) Rewindaade e ɓetdejaribooje e baylugollaabijannginirɗiɗiitobanngosiyaastawako e nuunɗal e peewal
e) Heɓindaadebayyingolngol e dowhumpitoyaajngofaade e yimɓeɓee, ɓengannda kala ɗogolleɗetolni, e hollitdeɓejogaadecoppal e naaɓnaadefooɗantooɓeɓeɓlefollaamuyookaalkoɓepodaniɗemɗengenndiijeɗee.
f) Darnude e ɓamtudejaayndiyankaagalbinndol e ɗemɗe men ngenndiije
g)Waɗdehaaganndekeseɗeekuutoree e mbaadiɓamtuigolɗemɗengenndiijeɗee
h) Ɓetde e kala sahaatolnohakkeejijowitiiɗi e ɗemɗeekn, noddudelaamu e laawolngamsiftinordeɗumdarnde mum e ɓamtaareɗemɗe.

Dakaar, nyande26 Juko 2014

Laisser une réponse